Liityntöjen tekeminen objektien välille

Taustaa

Objekteja voidaan liittää toisiinsa - tämä on oleellinen ominaisuus objektien jäljittämisessä. Usein dokumentti löytyy helposti jonkin toisen objektin avulla, esim. projektin kautta löydetään siihen liittyvät sopimukset. Liitoksia voi tehdä minkä tahansa objektien välille, vaikkapa nimike - projekti, dokumentti - tuote, tai dokumentti - dokumentti.

 

Kaikkea ei kuitenkaan kannata liittää kaikkeen, tästä on todennäköisesti seurauksena tiedon löytämisen vaikeutuminen. Periaatteena on auttaa syy-seuraussuhteiden selvittämisessä.

Tällä sivulla:

 

 

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä liitosten käytöstä joissakin tuotteen elinkaaren hallintaan liittyvissä tapauksissa

Sarjatuotanto

Alla olevassa kuvassa esimerkki (sarjatuotanto-) objektien välisistä liitoksista (punaiset viivat).

Projektimalli

Toinen liitosesimerkki on projektitoimintamallista, ts. ei sarjatuotteesta (tai voidaan ajatella, että sarjakoko on 1):

 

Koska usein projektit perustuvat ainakin osittain aiemmin toteutettuihin toimituksiin, tarjoaa Vertex Flow menetelmän projektin toteutuksessa ja käyttöönotossa saadun palautteen hyödyntämisen seuraavissa projekteissa. Kaiken perusta on projektitoimituksen kuvaaminen nimikerakenteella, joka yksilöi jokaisen toimitetun komponentin.

Asioiden liittyminen toisiinsa 

Flow:hun tuotavat tai siellä perustettavat dokumentit, nimikkeet, tuotteet ja projektit liittyvät toisiinsa alla olevan kuvan esittämän idean mukaisesti.

a: projektin tai tuotteen kokonaisuutta kuvaava nimike (”pääkokoonpano”).

b: projektin tai tuotteen hallintaan liittyvät objektit. Näitä ei liitetä nimikehierarkiaan, elleivät ne ilmiselvästi liity johonkin yksityiskohtaan.

Kuvasta ilmenee, että pääkokoonpanon alla olevat nimikkeet ovat useimmiten käytössä myös muissa tuotteissa tai projekteissa, ja liityntöjen perusteella samat dokumentit löytyvät kaikista tuotteista ja projekteista, joissa kyseisiä nimikkeitä (komponentteja, omavalmisteita, raaka-aineita) on käytetty. Näin myös dokumentin revisiointi näkyy heti kaikkialla, mihin dokumentti liittyy, toisin kuin perinteisessä kansioajattelussa.

Huomaa myös, että projektiin tai tuotteeseen liitetään vain ylimmän tason nimike, hierarkia eli rakenne hoitaa jäljityksen. Ts. itse projektin / tuotteen ei tarvitse tietää jokaista siihen kuuluvaa nippeliä, koska tuoterakenne tietää ne.

Esimerkkitapaus

Liitosten käyttö eri objektien välillä, tässä laitekortit, toimittajat ja nimikkeet

Komponentteja ostetaan kahdelta eri toimittajalta A ja B (varasto- ja toimitustilanteen mukaan). Käytön aikana ilmenee, että kyseisissä komponenteissa on paljon vikoja. Halutaan selvittää, onko vikaantuvillla komponenteilla ja niiden toimittajilla jotain yhteistä:

Havaitaan, että kolme laiterikkoa liittyvät kaikki toimittajalta B hankittuhin komponentteihin. Kuvassa punaisella liitynnät nimikkeiden, laitekorttien ja toimittajien välillä. Sinisellä laiterikkoihin tehdyt liitynnät.

Muutokset

Tuotehallinta on melko pitkälti olemassaolevien asioiden edelleen kehittämistä, siis muutoksia muutosten perään. Pitkään toimineessa yrityksessä kuulee usein esitettävän kahdenlaisia kysymyksiä:

  1. Miksi tämä muutos on aikanaan tehty?
  2. Mihin tämä tekemämme muutos on vaikuttanut?

Muutokset (ECO) perustuvat usein kehitysehdotuksiin (ECR), jotka taas saattavat saada alkunsa jostain tapahtumasta tai ongelmasta. Alla oleva kuva kertoo, miten Flow:n liitynnät auttavat hakemaan vastaukset edellä esitettyihin kysymyksiin.

 

 

 

Objektiin liittyvä tiedosto

Eräänlainen liitos on myös objektin ja sen tiedoston välillä. Nämä liitokset hallitaan Flow:ssa automaattisesti, nämä liitokset näkyvät objektin kortin alareunassa "Tiedostot" -osion alla. Esimerkkinä tehtäessä Flow:hun uusi MS Word -tekstitiedosto siitä syntyy objekti (tyyppiä "dokumentti") ja tähän objektiin liittyy Word:lla tehty docx-tiedosto. Samalla periaatteella Vertex G4:llä tehtyyn CAD-piirustusobjektiin liittyy G4:n tallentama natiivitiedosto (vxp).

Käytämme Flow:ssa käsitettä "päätiedosto", joka on se tiedostomuoto, joka syntyy sovelluksessa, jolla kyseinen tiedosto on tehty (Vertex G4:ssä malli vxm, piirustus vxp, dokumenteissa docx, txt, pdf, valokuvissa jpg, png tms, videoissa mp4, jne). Muut tiedostot ovat näistä automaattisesti luotuja katselemiseen tarkoitettuja, pääosin pdf-muotoisia tiedostoja.

 

Huomaa, että jos dokumentti on jo itsessään pdf-muotoinen, ei siitä tehdä enää erillistä katselutiedostoa. Sama pätee yleensä kuva- ja videotiedostoihin.

 

 

Kuvassa esimerkki CAD-piirustusobjektiin liittyvistä tiedostoista: Päätiedosto .vxp sekä siitä ohjelman automaattisesti luomia vaihtoehtoisia tiedostomuotoja (pdf, dxf ja dwg).

Liityntöjen käyttö

Jokaisen objektin kortilla on kortin alalaidassa "Liitynnät" -alue. Täältä voit

a. valita uusia liitettäviä objekteja

b. valita, miten liitynnät esitetään (ruutuina, pikakuvakkeina tai listana)

c. valita, missä järjestyksessä liitynnät esitetään.

Lisäksi voit avata liittyvän objektin (silmälaseista). Tällöin sinun ei tarvitse siirtyä tästä näkymästä muualle. Ruksista liittyvän objektin oikeassa reunassa voit poistaa liitynnän. Vaikka poistatkin liitynnän, itse objekti ei poistu.

 

 

Liityntöjä ei kannata tehdä kovin suuria määriä. Yli 100 liityntää kerrallaan on jo hieman hankala hallita yleissilmäyksellä. Voit tehdä esim. niin, että liität objektiin tärkeimmät muut objektit, ja niihin puolestaan liittyy muita objekteja: