Pääkäyttäjän rooli

Erilaisia näkökulmia

PDM/PLM-järjestelmän käyttöönotto ei ole luonteeltaan IT-projekti. Toki hankintaan monesti kuuluu myös serverin ja käyttöjärjestelmän asennus. Se on kuitenkin vasta tontin osto, jos verrataan taloprojektiin. Flow-pääkäyttäjän tulisikin nähdä järjestelmä ensisijaisesti yrityksen liiketoimintaa toteuttavana systeeminä, joka tukeutuu alla olevaan serveriteknologiaan (serverinä voidaan käsittää sekä palvelinkone – ”rauta” – että myös palvelinohjelmistot eri muodoissaan). Pääkäyttäjällä pitää olla selkeä näkemys käyttöönoton yhteydessä tehtyjen ratkaisujen ja sovitusten taustana olevista tarpeista. Kaikki säädöt ja sovitukset järjestelmään on tehty vain käyttäjien ja organisaation tarpeista käsin. Toki ylläpitäjälle on hyötyä myös laitteistoteknologian tuntemuksesta, mutta pääpaino on kuitenkin itse ohjelman toimintojen tukemisessa.

Yrityksen koosta riippuen Flow-pääkäyttäjän tehtäväkenttä voi vaihdella suurestikin. Pienimmissä yrityksissä pääkäyttäjä on useimmiten suunnittelija, joka oman toiminnan ohella vastaa myös Flow-järjestelmän toiminnasta. Joissakin yrityksissä IT-tuki ja Flow-tuki ovat saman henkilön vastuulla. On myös yrityksiä, joissa koko IT on ulkoistettu ja palvelimet sijaitsevat palveluntarjoajan tiloissa. Flow-pääkäyttäjän tehtäväkenttä muodostuu yrityksen omien strategisten valintojen mukaan – mitä halutaan painottaa ja mitä pidetään tärkeänä. Vertex Systemsin tukipalvelu auttaa ongelmatilanteissa aina, mutta Flow-pääkäyttäjän toimenpiteillä saadaan nopein apu käyttäjille.

Pääkäyttäjän vastuut ja velvollisuudet

Yleensä kaikilla Flow-asiakkailla on huoltoyhteys Vertexille. Tämän välityksellä Vertexin tukipalvelu pystyy kirjautumaan asiakkaan Flow-palvelimelle ja avustamaan järjestelmätuessa, mikäli tilanne niin vaatii. Huoltoyhteyden ylläpito kuuluu Flow-pääkäyttäjän vastuulle. Yhteyden toimivuus olisi hyvä säännöllisesti tarkistaa, jotta se olisi toimintakuntoinen juuri silloin kun sitä tarvitaan. Päivitysten teko on hyvin vaikeaa ilman toimivaa huoltoyhteyttä.

Flow-palvelimesta puhuttaessa olisi hyvä aina erottaa, tarkoitetaanko tällä itse Flow-ohjelmaa, joka toimii käyttöjärjestelmässä palveluna vai tarkoitetaanko itse palvelinkonetta (tai virtualisoitua laitetta). Monesti Flow-palvelinkone on varattu vain Flow-järjestelmän käyttöön, mutta koneessa voi olla myös muita palveluja (ohjelmia) käynnissä. Jos palvelinkone on ulkoistettu, pitää pääkäyttäjän olla selvillä koneeseen tehtävistä päivityksistä ja muutoksista, jotta Flow-järjestelmä ja huoltoyhteys toimivat koko ajan keskeytyksettä. Jos palvelinkoneessa on käynnissä muita ohjelmia, pääkäyttäjä ei voi päivittää esim. Javaa selvittämättä onko uusin javaversio tuettu kaikissa ohjelmissa. Sama koskee myös käyttöjärjestelmäpäivityksiä.

Flow-käytön jatkuvuuden varmistamiseen kuluu olennaisesti varmuuskopiot. Varmistuksia tarkastellaan kappaleessa ”Pääkäyttäjän rutiinitoimenpiteet”. Ulkoistetun IT:n tapauksessa varmistukset hoitaa yleensä ulkoistettu IT-tuki, mutta pääkäyttäjä joutuu kuitenkin ottamaan vastuun varmistusten toimivuudesta juuri Flow-järjestelmän kannalta.

Käännöspalvelun häiriötön toiminta edellyttää Flow-järjestelmän remont-ohjelman sallimista virustorjuntaohjelmassa. Jos virustorjuntaohjelma päivittyy, pitää pääkäyttäjän tarkistaa, että remont-ohjelma on edelleen sallittujen ohjelmien listalla. Parhaiten tämä toteutuu, kun sallitaan koko remont-hekmisto sekä sen alla oleva remont.exe -ohjelma.

 

 

 

 

 

 

Pääkäyttäjän rutiinitoimenpiteet

Ohjelmatoimittaja on Flow-asennuksen yhteydessä asettanut varmuuskopiot käynnistymään automaattisesti yöaikaan, koska tietokanta on tällöin yleensä rauhallisessa tilassa. Varmistus tapahtuu joka yö ja tietokannan varakopio tallentuu Flow-palvelimen BACKUPS-hakemistoon saman nimiseksi tiedostoksi (esim. vertexflow.pgdump). Tiedoston nimeäminen saattaa olla hoidettu jollakin scriptillä esim. viikonpäivän nimelle. Flow-järjestelmästä varmistetaan sekä tietokanta että tiedostot. Ohjelmaa ei tarvitse varmistaa, sillä se voidaan aina asentaa uudelleen.

Palvelimen levytilan seuranta on hyvin tärkeää.  Tila ei saa koskaan päästä loppumaan, sillä levytilan loppuessa Flow’n toiminnallisuus häiriytyy vakavasti ja ongelmatilanteesta toipuminen on hankalaa. Flow-käytön yhteydessä tietokantaan tulee uusia rivejä ja tiedostoja syntyy jatkuvasti. Tietokannan kasvu on hidasta, mutta erityisesti isot 3D-mallit saattavat täyttää levyä nopeasti. Jos tietokantapalvelin ja Flow’n tiedostopalvelin ovat eri koneessa (tai tietokanta ja tiedosto ovat eri levyillä), tulee molempien levytilan käyttöä seurata aktiivisesti.

Flow-palvelinkoneen käyttöjärjestelmä on useimmiten Windows. Käyttöjärjestelmän päivitykset tapahtuvat Windows-maailmassa useimmiten automaattisesti. Tässä ei yleensä ole ongelmaa Flow’n kannalta. Jos palvelimen ylläpito on ulkoistettu, tulee huolehtia siitä, että päivitysten ajo ei haittaa Flow-käyttöä. Jos Flow-palvelinkoneen käyttöjärjestelmä on Linux, päivityksistä huolehtii Vertex Systems. Mikäli Flow-käyttöön on otettu fileserver, käyttöjärjestelmä melkein aina Linux, sillä fileserverin replikointia ei tueta Windows-ympäristössä.